Vigo, Espanja

Aamulla herättiin ankkuripaikasta, mihin oltiin tultu kun oli ollut ihan säkkipimeää. Oli aivan ihanaa pistää pää ulos veneestä (ilman että hiukset heti kastuvat sateesta) ja nähdä upeat vuoristo- ja hiekkaranta maisemat. Heti laskettiin kumivene vesille ja pakattiin rantsukamppeet. Lähettiin ekaa kertaa rannalle. Ja olikin kyllä ihanaa, kun oli ihan puuterihiekkaa ja aurinko porotti. Vesi oli kyllä pirun kylmää mut oli vaan raikastavaa käydä pulahtamassa kun aurinko kuumettanut ihon.

Rantsukeikan jälkeen jätettiin luonnonpoukama ja suunnattiin Vigoon. Ilma oli upee ja matkaa vaan tunti. Satamaan saavuttuamme mummi&pappa vilkuttivat jo laiturilla. 

Miina katteki kauniita maisemia kaukokiikareilla.

Vigo oli mahtava paikka. Satamasta keskustaan oli viiden minuutin matka ja kauppoja riitti. Ja mikä parasta, oli halpaa! Kun mentiin levähtää kahvilaan ja tilattiin neljä valkkaria ja limu, niin tuli vielä ihanat tapakset kaupan päälle. Oli oliiveja, perunakakkuja, lihaleipiä ja juustoa. Ja makso tipin kans yhteensä vaan 12 euroa! Kaikki joivat kuitenki vino blancot ja syötiin siinä välipala.

Bongattiin Halonen silmälasimainoksesta :DD

        Ostoskatuja silmänkantamattomiin! I like

Käytiin kaupassa ostamassa kaikenmaailman herkkuja; erilaisia hedelmiä, oliiveja ja juustoja. Niin kannattaa todellakin tehä, sillä on kaikkein parasta ja halvinta! 

Tehtiin ihana suklaamaistelu 7. eri lajilla

Tilasin icecoffeen: espressoa jääpaloilla..

Vikana päivänä shoppailtiin äitin kans ihan urakalla. Ostin kolme laukkua, lompakon, aurinkolasit, timanttikaulakorun ja pantterikorkkikset. Äiti osti pari korua. 

  Lokikirjasta ote; Vigo on ihana kaupunki. Upeat ostoskadut ja paljon kahviloita ja raintoloita. Vigo on hyvin eläväinen ja ystävällinen. Kävelykaduilla tapahtuu koko ajan, on trapetsitaiteilijoita ja muita esiintyjiä. Kahvilan ulkopöydissä on kiva istahtaa vähän levähtämään ja katsomaan katuelämää. 


-Meeri

Biskaja 20.-24.7

Alkumatkasta oli tosiaan pirun kylmä ja sato. Kuvassa äiti ja isi vielä Englannin kanaalissa ja sen kyllä osaa arvata varusteista. Mitä etelämmäks päästiin sitä mukaan vaatteetki väheni. Vikat päivät meni bikineissä ja sillonki tuli hiki!

 Lukuunottamatta ensimmäistä vuorokautta, Biskajan ylitys oli mahtava elämys. Ei toki koko aikaa, mutta oli aivan mahtavaa nähdä KASKELOTTI! Heräsin yks aamu siihen ku isi huus täysiä ulkoolta että ” Valas! ”. Ryntäsin kattoo ja tosiaan, kaskelotti siinä ui vieressä ja suihkutti vettä. Isi oli nähny oikeen torikokouksen, ainaki viis kaskelottii, jotka suihkutteli monen kymmenen metrin korkusia vesisuihkuja.

Miina keulassa delfiinien
leikkiessä vierellä. (Huomatkaa Miinun
hiusten takkupitoisuus.. Hehe)

Ja sellasia melko pikkusia pullonokkadelfiinejä nähtiin joka päivä kymmenittäin. Ne on niin lumoavan ihania ku ne tulee leikkimään siihen meijän keiulaan. Kuultiin oikeen ku ne äänteli piippejä toisilleen ja ne teki meille hienot hyppyesityksetki.

Mietittin tossa että onkohan sitte vähän ajan kuluttua niin, että ku joku näkee delfiinin nii ei mitään erikoista reaktiota, koska niitä on ollu historiassa satoja. 

Pari kertaa nähtiin kans sellasia isoja sysimustia pallopää delfiinejä. Ne oli vähän pelottaviaki. Isi oli tähystelly just merelle että näkyiskö jotain, ku oli kuullu takaaltaan sellasen sonnin tuhahduksen. Isi käänty ja siinä oliki ihan puolen metrin päässä sellanen pallopäädelfiini. Jopa isi vähän säikähti!

-Meeri

Cowes, Englanti

Cowen oli (todella!) tylsä paikka. Toisaalta varmasti ois ollu paljon kivempaa, jos ei ois satanu joka ainoo päivä niin, että joka kerta ku pisti nokan ulos veneestä ja lähti jonneki niin palatessaan oli litimärkä.

Ekana päivänä ei tehty mitään. Pelattiin Monopolya ja äiti kroisoili ja ajo meijät kaikki konkurssiin. Miina sano et sitä alko ihan pelottaa äitin julmuus.

Lounas ( jälkkärin kera) 6,5 puntaa.

Tokana päivänä aateltiin että ” perkele  ” ja lähetiin ulos. Mentiin lautan yli toiselle puolelle kaupunkia ja kierreltiin kauppoi pikkasen. Kaikki kaupat on vaan +50 vuotiaiden muotia, joten ei tullut mitään ostettuu. Cowen on kans purjehtioiden vallottama kaupunki, sen huomaa monista isoista satamista ja siitä, että joka toinen kaupoista oli venetarvikekauppa.  Kaupungilla nälkä yllätti ja mentiin täysimmän näköseen perinteiseen Englantilaiseen ravintolaan. Tilattiin päivän suositukset kaikille mitkä olikin kuulotettuja vihanneksia lihan ja kastikkeen kans. Ihan ok oli, mutta huomaa kyllä ettei Englanti oo mitkään ruokamaa. Ruokakaupoissakin 80% on pakastealtaita, missä löytyy ranskalaisia ja muista pakastemuonia. Hedelmähyllyjä oli puol metrii.. Loput 20% taas sitten erilaisia sipsejä.

Kolmantena päivänä Cowenissa ei taaskaan tehty juuri mitää. Miinan kanssa vähän opiskeltiin ja loppupäivä sitten vaan katottiinkin leffoja.

Neljäntenä päivänä käytiin vielä uudestaan toisella puolella kaupunkia ja lähetiin pyöräilemään luontoon. Tosin, ei siellä mitään luontoa ollu vaikka olikin mainos upeista pyöräilyreiteistä luonnon keskellä.  Ostettiin Fish&Chips kojusta ranskalaiset ja niistä riitti koko perheelle. Tuli oikeen ähky ja aika ällö olo ku ne oli niin rasvasia. En ymmärrä miten joku jaksaa syödä yksin + vielä se kala siihen.

Keskiviikkona sitten laitettiin vene kuntoon ja lähettiin Biskajan ylitykselle. 115 tuntia perille..

-Meeri

Portsmouth, Englanti 13.-15.7

Oltiin oltu Portsmouthissa vuosi sitten, kun äiti ja Miina olivat hypänneet lentokoneeseen, koska äitiltä loppu loma. Sieltä sitten kahestaan isin kans purjehdittiin viikko putkeen kotiin. 

Miina sai kaupungilta saippuakuplasauvan.

Paikka oli siis tuttu. Lähettiin Miinan kans kaupungille käppäilee. Oltiin menossa mäkkäriin syömään, mut siellä oli vielä aamupala.. Eikä haluttu hamppareita joiden välissä oli lättänämuna. Vasta parin tunnin kuluttuu tulis normivalikoimat, joten ajankuluks alettiin kierrellä kauppoja. Melkeen joka kauppa oli täynnä mummovaatteita ja muutenki englantilaiset ei oo mitään ulkonäköön panostajia. Jos on, niin sen näkee piirretyistä kulmakarvosta ja pinkistä huulipunasta. 
Lopulta päästiin nälkäsinä aterialle. Matka Portsmouthiin oli ollut melko raskas, ja hampparit teki hyvää.

Isi tyytyväisenä, kun ongelma ratkaistu.

  Matkalla Portsmouthiin, kun oltiin Englannin kanaalin keskellä, yhtäkkiä moottorista hävis tehot. Sikspä veneellä oli täys tohina, ku korjaaja yritti ettii vikoja. Vikaa ei kuitenkaan löytynyt viiden tunnin testailujen jälkeen ja päätettiin jatkaa huomenna. 
Isi päätti sukeltaa nyt varmuuden vuoks tsekkaa, ettei potkuriin ollu tarttunu mitään. Noh, kas kummaa, sielä se syyllinen sitten löyty.  Ison kasa tonnikalaverkkoa oli juuttunu potkuriin ja iskä sukels saksimaan sen. 


 Lauantai 14.7


Mun tekemän hyvän aamupalan jälkeen lähetiin pyörillä ja lautalla toiselle puolelle kanavaa. Ihanat pitkät shoppailukujat löydettiin, mut isi ei tietenkää suostunu jäämää kiertelee niitä. Pyöräiltiin vanhankaupungin osaan, missä kateltiin ihania maisemia merelle ja jäätiin tauolle kapakkaan.

Illalla tehtiin päivällä upeasta fishmarketista ostamat ravut ja monkfish.

Sunnuntaina aurinko paisto kunnolla pitkään aikaan ja päätin vihdoin ottaa aurinkoa. Miina, äiti ja isi lähtivät laivaston sukellusvene- museoon. Miina oli kuulemma nähnyt periskoopista mut, kun olin maannut kannella.


Muut päivät Portsmouthissa menikin sitten vaan opiskellen ja kattoen Sohvanvaltaajia, kun koko ajan sato ja oli kylmä.


-Meeri

Amsterdam, Hollanti 7.-11.7

Lautta, millä mentiin kanavaa puolelta toiselle.

IJmuidenista ei ollut ku vaan parin tunnin matka, joten oltiin Amsterdamissa jo iltapäivästä. Laittauduttiin ja lähettiin matkaan kävellen. Ilmaisella lautalla mentiin toiselle puolelle kanavaa, missä itse keskusta oli. 
 Ensin pikkusen harhailtiin, ja jouduttiin vähän hurjemmille kaduille... Joka toinen kaupoista oli "Coffeeshop" (eli baari, joissa myydään laillisesti mietoja kannabistuotteita) tai kauppa, jossa myytiin polttovälineitä ja viinaa.  
Äiti ja isi oli ollu yli 10 vuotta sitten välilaskulla pari tuntia Amsterdamissa. Ennen, kun miedot huumausaineet laillistettiin.. Paikka oli kuulemma muuttunu hurjasti nykypäivään. 

Pyöriä silmänkantamattomiin

Meikkisiveltimet :)

Perjantaina lähettiin taas tutustumaan keskustaan. Löydettiinki sellane mukavan näkönen ostoskatu ja alettiin kiertelee vähän kauppoja. Löydettiin äitin kans kauneushoitola ja käytiin ottaa manikyyrit. Isi ja Miina odotti sillä aikaa viereisessä pubissa.  

Illan herkut.

  Ihanien manikyyrien jälkeen lähettiin ettimään vessaa, sillä Miinalle oli tietenki tullu pissahätä pubissa juodusta limusta.  Löydettiin Ikean tapanen kauppakeskus, jonne jäätiin kahveille ja shoppailee sen jälkeen. Samassa kaupassa oli kaikille jotain; äitille ja isille ruokakauppa, Miinalle leikkiosasto ja mulle vaate- ja kosmetiikkaosastot. Ostin ihanan setin meikkisiveltimiä. Happyhappy.

Riks- museo

Illalla nautiskeltiin ostamillamme herkuilla. Oli fetasalaattii, ihania juustoja ja tryffelillä maustettua maailman kalleinta makkaraa.

Lauantai oli shoppailu- day. Äiti, isi ja Miina lähti Riks- museoon ja mä keskustaan päin. Ekaks kiertelin melkeen tunnin ettien ostoskatuu, kunnes soitin isille ja sain vihjeen. Vihdoin löysin oikeen kadun ja aloin kierrellä kauppoja. Varpaat meni ihan ruville ja jalkoja särki, mut saldo oli hyvä; ostin neljä toppii, shortsit, bikinit, laukun ja pinnejä. 

Amsterdam ostokset!

Aamulla pyöräiltiin mäet ylös ja alas Van Gohin museoon.. Muuten, 80% Amsterdamin teistä on pyöräily-ystävällisiä. Pyöriäkin on ihan mieletön määrä, siis ihan simänkantamattomiin. Wikipedian mukaan Amsterdamissa on ainakin 700 000 pyörää ja uskon et paljon enemmänki. 
Museo oli ihan kiva kokemus, mut oli kyllä ihanaa ku pääs väsyneenä kotiin nukkuu pitkät päikkärit.

Ihana juustokauppa.

Kukkatoreja!

Ps. Äitillä meni pupu pöksyyn ku näki ne Amsterdamin Tattoomestat :p "Paluumatkalla sitte", Hehe.

-Meeri

IJmuiden, Hollanti 6.-7.7

Melkeen kolme päivää tehtiin matkaa Rostockista tänne. Matkanvarrella menimme Kielin kanavasta, jossa näimme lampaita, lehmiä, hevosia, haikaria ja haukan. Sekä kanavan itämeren- että pohjanmerenpuolella näimme useita pyöriäisiä! Myös hylkeitä havaittiin. Matka ei siis ollut ollut tylsä :) Varsinkin ku äiti kerto suunnitelmistaan ottaa pienen perhos- tatuoinnin Amsterdamissa.

Lampaita laitumella.

Kielin kanavaa.

  

Ku saavuttiin satamaan, merimetso lensi kuivattelemaa siipiään viereiselle tolpalle.  

  IJmuiden oli tosi mini paikka. Ku mentii Miinan kans käppäilee, nii löydettiin vaa muutama kauppa ja parit ravintolat. Tosin eihän se ollu pääkeskusta. 

  Kun tultiin takasin veneelle, matkanvarrella laiturilla oli kaks Siiamilaista kissaa, joita silitettiin. Sitten ne pujahti taas takaisin veneeseen. Olivat laivakissoja! 

Illalla puhuttiin vielä Liinan kans web-kameroiden kera. Se on niin kätevää ja vieläpä ilmasta. Esiteltii ostoksemme toisillemme ja höpöteltii monta tuntii.                            Seuraavana päivänä jäin kotiin, kun äiti, isi ja Miina lähti kävellen vähän kauemmas ettimään FishMarkettia, mikä on Hollannin suurin kalatori. Kalatoria ei kuitenkaan ollu löytyny, joten ostivat jostakin toisesta paikasta parit kalat. Ostivat kans sushit päiväruoaks.

   Päivemmällä lähettiin kanavaa pitkin Amsterdamiin päin.

-Meeri