Parasta on edullinen
kahvilakulttuuri. Kolme maitokahvia ja kaksi kakkupalaa maksaa päälle viisi
euroa, 3 espressoa 1,70€. Ravintoloissa myös alkupalat on erittäin halpoja, mm.
iso lautasellisen oliiveja tai erilaisia paikallisia juustoja maksaa vain
1,50€.
Sami huomasi kalastaja-aluksen saapuneen ja lähti heti innoissaan ostamaan kalaa. Valitettavasti heillä ei ollut myydä, mutta kippari sanoi, että hänellä on lahja Samille. Pian kippari ilmestyi ison muovikassillisen kanssa, joka oli täynnä punaista, vastapyydettyä tonnikalaa. Kippari ei suostunut ottamaan mitään maksua vastaan, joten kun Sami tuli veneelle, hän etsi salakätköistä parasta rommia mitä löytyy. Se olikin 12 vuotta vanhaa.
Kippari ei aluksi suostunut ottaa sitä vastaan, mutta sitten Sami tokaisi, että "It`s a gift too."
Kippari ei aluksi suostunut ottaa sitä vastaan, mutta sitten Sami tokaisi, että "It`s a gift too."
Kalaa oli niin hirvittävästi, arviolta 9 kiloa, että jaoimme
sitä lähimmille naapureille.
Torin kupeessa oli söpö pieni kahvila, josta tilasimme
juureskeiton, oluen, kaksi pehmistä, veden ja budding -jälkkärin. Kaikki
maksoivat yhteensä 6,60€. Torilta hamstrasimme kassikaupalla hedelmiä ja
oliiveja, sekä muutamaa eri tee lajia, muun muassa champanja – teetä. Puiston
penkillä söimme kesän ensimmäiset mansikat.
Kuuluisa Cafe Sport on valittu maailman parhaimmaksi
merimieskapakaksi 2009 ja ollut pystyssä jo kolmen sukupolven ajan. Sen
yläkerrassa on yli tuhannen valaan hampaan kokoelma. Saimme oman oppaan, joka
selitti kaikenlaista hampaisiin kaiverretuista kuvista ja kaiverrus
tekniikasta. Oli niin muoto-, kuin eläin- ja maisemakuvia. Ymmärsin, että muste
on saatu mustekalasta.
Alakerrassa baarin tiskillä myytiin pieniä hampaita, joihin
oli kaiverrettu kaskelotti. Nekin
maksoivat vähintään 100€. Opas kertoi, että eräs hammas, johon oli kaiverrettu
kalastajan kasvot, sekä kalastajakylää, oli arvoltaan 5000–6000€. Miina halusi
ja sai luusta tehdyn kaskelotti -kaulakorun.
On ollut vuosikymmenien perinne, että jokainen
Hortaan purjehtinut tekee oman maalauksen jonnekin sataman kadulle tai
muurille. Niitä onkin kertynyt jo tuhansia, ja bongasimme useita
suomalaistenkin tekemiä. Se tekee satamasta todella iloisen ja värikkään. Mekin
askartelimme oman merkkimme viimisenä, aurinkoisena päivänä. Mun mielestä se
onnistu oikein hyvin.
-Meeri
Ihanaa että jätitte merkkinne kaupunkiin! Hauska perinne.
VastaaPoista