perjantai 29. kesäkuuta 2012

La Coruna ja Brest

 
Pienvenesataman aallonmurtajalle ilmestyi juhannukseksi englantilainen lentotukialus.
 La Corunan pienvenesatama on kuvassa näkyvän aukon takana. Satama on suojainen, mutta kalastusalusten peräaallokko tulee aukosta sisään ja keinuttaa rajusti etenkin aamuyöllä. 
Entisaikanen linnoitus La Corunan lahdella. 
La Corunan kaupunkikuvaa mereltä käsin. Lähtöpäivänä sää oli aurinkoinen. Valitettavasti muutama tunti lähdön jälkeen automaattiohjaus alkoi reistailemaan eikä ajanut isommassa aallokossa. Kaksi ja puoli vuorokautta (350 mailia) Brestiin sujui osin  käsin ajaen ja loppumatkasta automaattiohjauksella. Kun allokko pieneni ajoi automaatti suuntaa, mutta sitä piti seurata ja varmistella vieressä. Brestiä lähestyttäessä tuli sankka sumu ja silloin tarvittiin tutkaa ja blotteria.
Brestin ensimmäinen leikkipuisto löytyi onneksi nopeasti. Purjehdusten jälkeen Miina kaipasi energianpurkua. Sää Brestissä oli joka toinen päivä sumuinen ja kostea ja toisena aurinkoinen ja Suomen kesäpäivän tyyppinen.
Brest pommitettiin toisessa maailmansodassa maan tasalle, koska kaupungin loistavassa satamassa oli saksalaisten sukellusvenetukikohta. Kaupungissa oli vielä muutamia jäänteitä vanhasta.
Huvivenesatama on kahden aallonmurtajan suojassa, mikä takasi sen ettei satamassa ollut svelliä lainkaan.  Ulompi aallonmurtaja on kokonaisuudessaan melkein 10 km pitkä.
La Coruna ja Brest on kala- ja äyriäisruuan ystävien paratiisi. Tarjonta on runsasta, tuoretta ja edullista. Yllä lämmin mustekalasalaatti, joka on tehty keittämällä perattua mustekalaa nesteessä, josta 1/3 vettä ja loput punaviiniä ja punaviinietikkaa (ripaus suolaa). Noin 40 min. keittämisen jälkeen mustekala siirretään leikkuulaudalle jäähtymään ja leikataan suupaloiksi. Suupalat friteerataan oliiviöljyssä ja valkosipulissa sekä maustetaan pippurilla ja yrttimausteilla. Palat siirretään salaatin päälle. 
Brestissä teimme merianturatyyppisestä kalasta aterian. Kuvassa kala on menossa uuniin. Kala on halkaistu ja väliin on laitettu suikaloitua paprikaa, savunmakuista juustoa, rosee Cavaa, suolaa, voita ja valkopippuria.  Lisäksi nesteeksi lisäsimme aikaisemmin tekemämme simpukkakeiton liemen. Tuoreet chilipaprikat on maustettu vain suolalla ja oliiviöljyllä. Myöhemmin uunivuokaan lisättiin vielä kuorineen keitetyt perunat, jotka saivat uunissa kauniin ruskean pinnan.
Ranskassa pateita on joka lähtöön ja ainakin tämä oli meidän kaikkien mieleen. Tosin Miina herkutteli mieluiten sinihomejuustolla.
Tällainen kisavene oli laiturissa edessämme ja sitä huollettiin ja varustettiin kiivaasti. Venessä on  kaksi nostoköliä ja nostoperäsintä. Vene ja miehistö näkyi telkkarissa ja purjehdus on täällä erittäin arvostettua. 
Vuorovesi on Kanaalissa hurja, jopa toistakymmentä metriä täydenkuun aikaan. Vuorovesivirtaukset , sumu ja vilkas laivaliikenne tekevät navigoinnista haastavaa. Miinalle vuorovesi pajastaa mielenkiintoisia mereneläviä.

-Marjaana ja Sami

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Time to go home!

Mun matka päättyy tältä osin tähän. Toivon, että äiti ja iskä suostuu ottaa mut vielä viikoks jossain vaihees vaikka Gdanskiin. Must tuntuu et ne on tällä hetkellä ilosia, kun ne pääsee eroon musta.

Tää reissu on ollut kyllä aivan mahtava. Oon nähnyt, kuullut ja kokenut niin paljon. Lempparipaikkoja on ollut Vigo, Barcelona, Madeira, St Lucian Marigot Bay, Tobaco Caysin saaret sekä Dominica. Azorit oli mahtavat Liinan ansiosta. Noi paikat on ollu arvosanoiltaan täysiä kymppejä! Jos listaisin kaikki kymppimiinuksetkin, niin listasta tulis liian pitkä.
Madeiralla yks huippuhetki oli kun keskellä autotietä oli vesiputous ja mentiin Miinan kanssa suihkuun
Dominicalla ihaninta oli viidakot ja kuumat lähteet
Tobaco Caysin saari oli ihan mielettön paratiisi
Parhaita yksittäisiä hetkiä on ollut, kun saatiin aurinkoisena päivänä matkalla Barcelonasta Mallorcalle se noin 30kg tonnikala, Drag Queen bileet Las Palmassa ARC- kilpailijoille, maaliviivan ylittäminen 17 päivän Atlantin ylityksen jälkeen, sekä seikkailupäivä Tobaco Caysin saarella. Nähtiin sillon käärme, iguaaneja, maakilppareita, rausku ja merikilpikonnia, joita oli ihana kattoo ja kuunnella, kun ne rouskutteli meriruohoa. Ai niin ja se kun käytiin Dominicalla vesiputouksilla ja kuumilla lähteillä! Olisin voinu jäädä sinne kelluskelemaan pariks viikoks.
                  Drag Queen bileiden tähti                            Kalan ja mun ympärysmitta oli sama

Oon haaveillu tästä kotiinpääsystä jo pidemmän aikaa, mutta nyt kun matkaliput on ostettu, niin tuntuu hiukan haikeelta. Varsinkin, kun äiti ja iskä paljasti aikovansa käydä muun muassa Belgiassa ja Ranskassa. Pitäiskö mun nyt sit oppii asettuu aloilleni yhteen kaupunkiin, kun huomasin kyllästyneeni Ponta Delgadaankin jo alle viikossa? Noh, ehkä mä reissailen kavereitten kans sit ympäri Suomea ja käyn Tallinnassa ja Tukholmassa.


Tästä lähtien blogia ylläpitää äiti ja iskä, en vaan tiiä miten ne tulee selviytymään, kun ei ne osaa kameraakaan avata tai sulkea ilman mun apua. Oon kyllä nyt tehnyt niille kaks sivusen ohjeen ja näyttänyt alusta alkaen vaihe vaiheittain, miten homma menee, ehkä ne on nyt oppinu.

Mun lento lähtee La Corunasta Barcelonaan keskiviikkona jo seittemältä aamulla. Sitten mulla on vaihto Barcelonassa ja illalla vielä Tukholmassa. Toivottavasti selviin niistä, Barcelonan vaihto voi mennä tiukoille, sillä lentojen välissä on alle kaks tuntia ja terminaaliakin pitää vaihtaa. Jos kaikki menee hyvin, niin oon suunnilleen 22:30 Helsingissä. Toivottavasti menee!
Pari päivää ennen matkalle lähtöö
Vuotta myöhemmin Azoreilla
Ihmetyttää miten voin olla about yhtä valkonen ku vuos sitte. Luulin et tulisin takas ihan papuna, mut ei. Hiukset on nyt mun luonnollisen sävyset, sillä en oo värjäilly vuoteen. Nyt en aijo päästää kampaajia pilaamaan mun tukkaa, vaan pidän sen ton värisenä. :)


-Meeri

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Sao Miguel-La Coruna, Espanja


Alussa ja lopussa tuulta oli liian vähän ja spinnullakin etenimme vain vähän päälle 4 mailia tunnissa. Onneksi puolessa välissä matkaa tuuli virkesi ja pääsimme vuorokaudessa 180nm.  Matkaahan Sao Miguelista La Corunaan oli 860nm.

Toisena päivänä vieheeseen tarttui huiman kaunis tonnikala. Sen selkä kiilsi kaikkia sateenkaaren värejä, ja sen silmät olivat suhteettoman suuret. Se oli arviolta 5 kg. 



Aloin heti keittämään sushiriisiä ja alle kahdessa tunnissa päivällinen oli valmis. Kuinkahan moni on tehnyt susheja yhtä tuoreesta kalasta? Edes japanilaiset. 
Torstaina akut alkoivat olla jo tyhjillään ja iskä käynnisti moottorin ladatakseen niitä, -generaattorissa oli ilmennyt jotain ongelmia muutama päivä aikasemmin, joten sitä voitu käyttää. Noh, kun Sami koitti käynnistää moottorin, niin se vain sammu äkisti. Sami kokeili monta kertaa, avas konepellin, kuunteli ja tutki, kunnes yks putki poksahti paikaltaan.
Kauhukuvat jo kiipes mieleen, kuinka joudutaan taas ajamaan yötä päivää käsiohjauksella kun sähkö loppuu. Monen tunnin operaation jälkeen Sami kuitenkin ihmeen kaupalla löys vian. Äänenvaimentimen välilevy oli paikoiltaan ja tukkinut pakoputken niin, ettei vesi pääsyt ulos. Vian löydettyään Sami sai sen helposti korjattua. Onneks!

Kävimme La Corunassa pari vuotta sitten, samalla reissulla kun haimme tän nykyisen veneen Nizzasta. Matka oli ollut vain niin nopealla aikataululla ja raskas, ettemme jaksaneet ottaa kaikkea irti kaupungista. Hyvät muistot sieltä kuitenkin jäi, mielikuvana on mukava kaupunki.  Toivotaan äitin kanssa kovasti, että siellä on El Corte Ingles. Harmi vaan, että mulla on vain kaks päivää aikaa koluta sen kaupungin kaupat.


-Meeri


maanantai 11. kesäkuuta 2012

Ponta Delgada, Azorit

Sunnuntaina Liina saapui Ponta Delgadan lentokentälle väsyneenä, mutta onnellisena. Liina oli joutunut viettämään kokonaisen yön Lissabonin kentällä huonojen vaihtojen takia, mutta muuten kaikki oli mennyt hyvin.
Yhteishalaus liian pitkästä aikaa
Miinan askartelema sammakko
Olimme keräilleet matkanvarrelta Liinalle
 kaikenlaisia pikkujuttuja.
 
Miina esitteli piippurasseista askartelemiaan
 eläimiä ja prinsessan kruunuja.
 
Tonnikalapihvit

Vuokrasimme auton kolmeksi päiväksi saaren kiertelyä varten. Auton vuokra oli edullinen, vain 120 euroa vakuutuksen kanssa.
Rannalle huuhtoutunut Portugalin sotalaiva, mikä epätoivoisesti yritti nostaa ja laskea purjettaan.  Liina meinasi jo kiirehtiä pelastamaan sen, sillä hän ei tiennyt sen olevan hengenvaarallinen.
Kuumilla lähteillä nautiskelemassa
Uimapaikkaa etsimässä korkealla, mutta sumun/pilvien vuoksi emme sitä löytäneet.
Sää vaihteli saman päivän aikana paljon ja saaren eri osissakin saattoi olla erilainen sää.
Saarella on valtavasti lehmiä ja maatalous lienee vielä tärkein elinkeino.
Luonto on tosi rehevää ja Miina löysi jopa ahomansioita. Makua niissä ei kyllä ollut lainkaan.
Teeplantaasi
Viimeisenä iltana kävimme kaikki tytöt syömässä sushia