perjantai 4. toukokuuta 2012

British Virgin Islands-Bermuda, 890nm

Lähdettiin torstaina 26.4 aamulla, mutta tullin check outissa menikin monta tuntia, sillä tullaaja lähti just sopivasti lounaalle meidän tullessa. 
Naurulokkeja
Kuvassa näkyy väärinpäin örkki, minkä tekemisen Miina aloitti kun lähdettiin.
Keli oli alussa ihanteellinen, kun tuuli sopivasti niin, että päästiin purjeilla 7 solmua ja maininkia ei ollut.
Tuntu että purjehdittiin uima-altaassa, kun oli 10-12 metrin matalikkoa monta tuntia.
En oo tainnu esitellä meidän kaktuksia, mitkä otettiin monta kuukautta sitten luonnosta Union Islandilla.
Toisena ja kolmantena päivänä tuuli tuli 35-40 asteen kulmassa. Päästiin just ja just purjehtimaan, mutta ikävintä oli aallot, joihin keula aina tömähti ja meno oli levotonta. Tultiin Miinan ja äitin kanssa alkupäivinä merisairaiksi.
Liinan syntymäpäivänä, 29.4 automaattiohjaus meni rikki heti aamusta. Se vaan oli alkanu raksumaan ja ohjas minne sattuu. Rikkoutumisen jälkeen jonkun piti olla ruorissa 24h, joten se oli melko raskasta meille kaikille.

Kaatunut Portugalinsotalaiva
Portugalinsotalaiva pystyy levittämään polttimet jopa 30 metrin pituisiksi
Auringon säteet heijastui purjeesta

Tietoa Portugalinsotalaivasta suoraan Wikipediasta :)
Portugalinsotalaiva (Physalia physalis) on polytyyppieläimiin (Hydrozoa) kuuluva polttiaiseläinlaji. Se on yksi parhaiten tunnetuista ja ihmiselle vaarallisimmista polttiaiseläimistä. Sitä tavataan lämpimillä merialueilla tavallisimmin Golfvirran alueella  Pohjois-Atlantilla, Intian valtamerellä, sekä Tyynellämerellä. Portugalinsotalaiva ei ole yksilö, vaan se on useista erikoistuneista polyypeista koostuvayhdyskunta.
Physalia urticulusta pidetään joskus samana lajina portugalinsotalaivan kanssa. P. urticulus esiintyy Tyynellä ja Intian valtamerellä.

[muokkaa]Tuntomerkit

Portugalinsotalaivalla on noin 15 cm vedenpinnan yläpuolelle kohoava, 9–35 cm pitkä, typpi-happi-hiilimonoksidi-kaasuseosta täynnä oleva ja sulkijalihaksella varustettu kelluke, joka toimii purjeen tavoin auttaen liikkumisessa. Veden alla sillä on pitkät lonkerot, joissa on ravinnonhankinnassa käytettävät polttiaissolut. Portugalinsotalaiva voi levittää lonkeronsa jopa 30 metrin päähän.
Kovassa merenkäynnissä portugalinsotalaiva tyhjentää uimakellukettaan kaasusta, jolloin se painuu pinnan alle turvaan pahimmalta aallokolta. Lisääntyminen tapahtuu tavallisesti suvuttomasti eli silmikoitumalla; yksittäisiä polyyppeja irtoaa yhdyskunnasta omiksi uusiksi yhdyskunnikseen.

[muokkaa]Ravinto

Ravinnokseen portugalinsotalaiva käyttää pikkukaloja, joita se lonkeroidensa polttiaissoluilla lamauttaa ja tappaa, minkä jälkeen ne nostetaan ruuansulatuspolyyppien käsiteltäviksi. On kuitenkin muutamia lajeja, jotka ovat immuuneja portugalinsotalaivan polttiaissolujen myrkylle, ja ne elävätkin turvassa lonkeroiden lomassa houkutellen muita pieniä kaloja saaliiksi ja syöden niiden jäännöksiä sekä kuolleita lonkeroita. Näitä lajeja ovat esimerkiksi polyyppikala (Nomeus gronovii), Glaucus marinus –merietana ja violettikotelo (Janthina janthina). [1]
Vaatteet ja kaikki muukin on ihan suolassa
Lämpömittari näytti 23,5 mutta se
 tuntui pirullisen kylmältä
Miina luki matkan aikana monta isoa Aku Ankka kirjaa
Auringon-nousu
Ikipurjehtija
Välillä näki monta peräkkäin 
Miinakin kokeili vähän ruoria


Vielä ennen maihin tuloa, juotiin äitin synttärikahvit, syötiin muffinssit ja äiti avas ensimmäisen paketin mistä paljastu O.P.In helmiäis-kynsilakka.
Havupuita pitkästä aikaa!
Happy!
 Ihanaa olla perillä. Täällä tuntuu vaan tosi kylmältä!!! Saatiin äitin kanssa heti nuha!

Tässä vielä koottuja videonpätkiä purjehdukselta. Kuunnelkaa myös sanat Nina Simonen Feeling Good kipaleesta, machaa aika nappiin :)
http://youtu.be/RK-zpRA7SMk

Videolla auringonlaskun jälkeisessä pätkässä näkyy Portugalinsotalaiva, mikä kaatuu veneemme aaltoihin. Lopussa taas näkyy hyppiviä Pallopäävalaita.

-Meeri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti