Castries shoppailuja

Kuukauden uudet tulokkaat:

1. Cliniquen 7 day scrub cream rinse-off formula on  hellävarainen kuorintavoide 

2. Denivitin hampaidenvalkaisutahna, jota kuuluu käyttää joka ilta viikon ajan- en huomannut ainakaan merkittävää muutosta

3. Biosilk silkkitipat, joita oon metsästäny jo kauan ja oon niin onnellinen kun vihdoin löysin nämä. Teki heti ensimmäisellä käyttökerralla hiuksista huomattavasti sileämmät. Ihana tuote hamppuisille hiuksilleni.

4. Paul Mitchellin kosteuttava suike, jota voi suihkauttaa myös kasvoille kosteusvoiteen sijaan. Tykkään kovasti.

5. Paul Mitchellin tyvikohottaja, jota en ole vielä testaillut sillä se tarvii föönauksen

6. Garnie Fructiksen brilliant shine-spray, joka myös siloittaa hiuksia

+ kuumaöljyhoitoja ja silikoonia, keratiinia ja proteiinia sisältävä hoitoaine karheiden hiusten siloitukseen

Avaimenperä ja pullonavaaja samas ;)

Nää oli ihan täydelliset jalkaan

-Meeri

Tobaco Cays

Pannulla paistettu banaani on tosi hyvää!

'

Helmikuun ensimmäisenä päivänä tehtiin seikkailuretki Tobago Caysin Baradel saarelle, jossa on merikilpikonnien rajattu suojelualue. Päätettiin käydä vähän kävelemässä ja ottamassa huipulta kuvia ennen snorklausta. Ja se kannatti! Nähtiin yli 10 eriväristä ja kokoista iguaania. Suurimmat oli päästä häntään 1,2m pitkiä. Vartalo oli noin 60cm. 

Kun katsottiin yhtä puussa istuvaa iguaania, niin sen vierestä maahan putosi tummanharmaa käärme. Se oli sormenpään paksuinen, mutta metrin pitkä. Se katsoi hetken meitä ja luikerteli sitten takaisin puuhun. Äiti oli järkyttynyt ja käveli siitä lähtien tähyillen ylös puiden oksia. 

Yhden puun oksalla roikkui hännästä kuollut, kuivunut iguaani. Se oli luultavammin kuollut käärmeen puremaan. Iskä tarinoi Miinalle, että se saattoi olla merirosvojen jättämä merkki.

Yhdestä puskasta kuului rapinaa ja olin varma että se olisi taas iguaani, mutta ei, see olikin maakilpikonna mutustelemassa  ruohikkoa! Se Miinan kaveri Kirshan oli sanonut että maakilpikonnia ei elä vapaana, mutta ehkä se koski vain Mayreaun saarta. 

Orkideat roikkuivat puista

Tiehen loikottelemassa

Mahtavan seikkailun jälkeen mentiin snorklaamaan. Parhaimmillaan nähtiin kuusi kilpikonnaa yhdellä silmäyksellä. Seurattiin kosketus etäisyydeltä kun ne mutustelivat meriruohoa oikein urakalla. Katkeilevien ruohojen äänenkin kuuli selvästi.

Äiti ja Miina menivät rantaan ja jäin yksin snorklaamaan. Juuri sillon näin todella ison, 1,5 metrisen rauskun. Pelästyin sitä, sillä se yks luontoohjelman selostajahan kuoli kun rausku lävisti hännässä olevalla piikillä sen sydämen.

Yksin sukellellessani koin kauhun kurkussa asti. 15 metrin päässä ui suurikokoinen rausku. Säikähdin, koska muistin heti mitä eräälle luoto-ohjelman selostajalle tapahtui. Rausku lävisti kesken kuvausten sen hännässä olevalla terävällä piikillä hänen sydämen. Selostaja kuoli siihen paikkaan. Uin äkkiä rantaan.